Ihmisen tunteet tarttuvat koiraan

”Eläin- ja ihmistutkimuksen valossa toisen yksilön kokema tunnetila siirtyy tai tarttuu riittävän lähellä olevaan toiseen yksilöön.”

..

..

Hermosto ja tunteet

..

Ihmisten kuten koirien hermosto koostuu keskushermostosta ja sympaattisesta hermostosta. Terveen ja onnellisen elämän kannalta näiden hermostojen vuorovaikutus, yhteistyö sekä balanssi on oleellista.

.

Stressi, kiputilat ja sairaudet aktivoivat sympaattista hermostoamme ja saavat sen toimimaan liian suurella teholla verrattuna keskushermostoon. Sama tapahtuu kun suoritamme elämää kiireisellä rytmillä ja aikaa olemiseen, rauhoittumiseen, rentoutumiseen ja hermoston palautumiseen  jää liian vähän. Ja rakkaat ihmiset, sama tapahtuu myös lemmikeillämme.

.

Koira tuntee kaikkia nisäkkäiden perustunteita kuten iloa, surua, pelkoa, aggressiota ja hoivantunteita (esim. pentujaan mutta myös ihmisiään kohtaan). Koira tuntee myös leikkimielisyyttä ja seksuaalisuutta.  Ja paljon muuta, jota tiede vasta arvailee.

.

Jos koiramme saa vain stimulaatiota, tekemistä ja suorittamista ja unohdamme opettaa hänelle esimerkillämme rauhoittumisen ja olemisen taidon sympaattinen hermosto tekee ystävästämme ylikuormittuneen herhiläisen. Tai jos emme takaa koirallemme riittävää liikuntaa, yhdessäoloa, koiramaista elämää, kuopan kaivamista ja hajujen maailmaa, keskushermostoon tuleva viesti saa koiramme apaattiseksi ja kehon sykkeet liiat alhaisiksi.  Koiramme tarvitsee siis tasapainoisen elämän, kuten mekin. Läsnä oloa ja yhteyttä toinen toiseemme.

.

Koska hermostomme tasapaino on tärkeää, on tärkeää että myös elämäntapamme ovat tietoisia.

.

Tunteet ovat avain asemassa hyvinvointiimme.

.

.

Evoluutiopsykologi Tomkins näki Charles Darwinin tavoin, että tunnetilat ovat keino, jolla kaikki eläimet välittävät keskushermostoon tietoa ympäristöstään ja elimistöstään.
Tunnetilojen kautta välitämme myös tuota tietoa lajitoverillemme. Tämä hermoston neurobiologinen tila näkyy koko kehossa.

.

Tunnetilan välittämä tieto saa eläimen (joihin ihminen lukeutuu) reagoimaan asianmukaisesti ympäristössä tai kehossa tapahtuneisiin muutoksiin. Liian vähäinen uni ja koet väsymystä, muistat mennä nukkumaan ajoissa. Jatkuva kova ääni ja haluat huutaa sitä vaikenemaan tai kävelet sammuttamaan sen jos mahdollista.  Julkinen puhe ja vatsassasi kiertää, et syö liikaa ennen tapahtumaa.

.

Silvan Tomkinsin mukaan liian suuri hermostollinen ärsykevirta aikaan saa ahdistuksen, tuskan ja viha kaltaista tilaa. Hermosto ylikuormittuu ja eläin reagoi sen mukaisesti. Hermoston ylikuormittuminen on pohja sairauksien synnylle, mikäli tila jatkuu liian pitkään.

.

Keho erittää adrenaliinia, elimet stimuloivat, verenpaina nousee ja syke kiihtyy. Keho jatkaa tätä 2-15 min ärsykkeen loppumisen jälkeen. Ja suuren kuormituksen jälkeen palautuminen vie 2-10 PÄIVÄÄ.

.

Tämä on hyvä muistaa, jos  harrastaa koiran kanssa kiihdyttäviä  lajeja.

.

Tunnetilaan tarttuminen

.

”Eläin- ja ihmistutkimuksen valossa toisen yksilön kokema tunnetila siirtyy tai tarttuu riittävän lähellä olevaan toiseen yksilöön. Affektiteoreetikot kutsuvat tätä ilmiötä affektiresonanssiksi (Tomkins 1962, 1963, Nathason 1993, Demos 1995).” (https://www.duodecimlehti.fi/lehti/1997/14/duo70318 30.11.2018)

.

Mietitäänpä tätä hetki!

.

Oletko istunut bussissa hyvin stressaantuneen tai vihaisen ihmisen vieressä? Halusitko hetken päästä vaihtaa paikkaa? Miksi? Koska koit hänen tunteensa itsessäsi?

.

Ihminen kykenee usein toimimaan helpottaakseen olotilaansa ja muuttaakseen ympäristöään. Koira ei ole samassa asemassa.

.

Katselin yksi päiväni työtilani ikkunasta kun ihastuttavan näköinen rouva tuli harrastamaan. Ikävä kyllä hän oli ilmeisesti myöhässä. Kaikki muut olivat jo paikalla ja odottivat. Rouvasta huokui stressi ja paine. Ja kun hän avasi auton takaluukun ulos hyppäsi äärettömän hermostunut koira, joka oli hypätä luukusta sisään takaisin  muttei ehtinyt eikä sen jälkeen tiennyt mihin säntäisi. Rouvalta tämä koiran tunnetila jäi huomaatta, koska oma tunnetila on niin hallitseva.

.

Ratkeaako ongelmat siis jos koiraa koulutetaan mutta ihminen ei tiedosta tunnetilaansa, saati työstä sitä? Tai onko oikeudenmukaista rangaista koiraa ihmisen tunnetilan tarttumisesta häneen? Voiko stressaantunut koira oppia mitään?

.

Joskus tilannetta helpottaa jos ihminen tiedostaa mitä hän itse tarvitsee tilanteessa muuttaakseen tunnetilaansa.

.

Koiran kapasiteetti käsitellä tunteita on rajallinen. Koira enimmäkseen reagoi ympäristöön.

.

”Luonnossa olevat eläimet reagoivat nopeasti ympäristön erilaisiin uhkiin. Affektiteorian valossa ympäristön uhkasignaalien synnyttämät tunnetilat palvelevat perustehtäväänsä saaden eläimen reagoimaan välittömästi väistääkseen uhkaavan tilanteen. Erilaiset kielteiset tunnetilat ovat vapaudessa elävillä eläimillä siten luonnostaan lyhytkestoisia.”  (https://www.duodecimlehti.fi/lehti/1997/14/duo70318 30.11.2018)

.

Mitä tapahtuu koiran kannalta  kun ihminen on rehellinen itselleen?

.

.

Koira ei saa tuolloin ristiriitaista informaatiota vaan pystyy reagoimaan yhden informaation pohjalta ja tilanne on jo askeleen eteenpäin.

.

Tunnetilojen tarttuminen yksilöstä toiseen on sekä eläimille että ihmisille sanoja tärkeämpi kommunikaation muoto. Kun sanallisen viestinnän ja sanattoman viestinnän välillä on ristiriita, on eleissä, äänenpainossa ja hormonaalisessa toiminnassa tapahtuva sanaton viestintä lähes aina vahvempi.

.

Ihmisen tunteet vaikuttavat koiran tunteisiin. Koira tarkkailee ihmisen liikkeitä ja eleitä, joita emme itse ehkä edes tiedosta. Se käyttää hajuaistiaan lukiessaan hormonitoiminnan muutoksia, jotka siirtyvät ihohuokosista hajuina. Koira siis kirjaimellisesti haistaa tunnetiloja.

.

Tunteiden kohtaamisen vaikeus

.

Meidät ihmiset kasvatetaan kulttuuriin pohjautuvasti käyttäytymään vastoin tunteitamme. Muistatko niitä kertoja kun olisit halunnut itkeä, mutta paikka tai tilanne ei ollut mielestäsi sopiva sellaisen tunteen osoittamiseen? Vain ns. hyvät tunteet ovat sallittuja. Meistä on helpompaa valehdella kuin kohdata totuus ja toivomme samaa muilta. Mutta koiramme eivät toimi niin eivätkä ymmärrä toimintatapaamme!

.

Meillä ihmisillä on myös kova miellyttämisen halua, halu tulla hyväksytyksi ja sen eteen teemme ihan liikaa. Seuraavan kerran kun koet painetta, olet myöhässä tai stressi hiipi, mitä teet? Mitä tarvitset, jotta voisit hyväksyä ensin tilanteen niinkuin se on ja toimia vasta kun tunne on himpun laantunut.

.

Sisäsyntyiset tunteet

.

Sisäsyntyiset tunteet ovat niitä kehollisia tiloja jotka aktivoivat ja lisäävät ärsykkeitä. Joskus se on geenien lahjaa, joskus sairauden seurausta.

.

Myös koiramme voivat kärsiä sairaudesta ja reagoida kivun aiheuttamaan hermostolliseen ärsykkeeseen käytöksellään. Tämäkin tulee muistaa. Jos epäilet, että koiralla on kipuja, autathan ystävääsi.

.

Stressittömämpi elämä on myös terveempi. Askel kerrallaan, nokka kohti hyvää oloa. Kerralla ei voi hypätä koko portaikkoa ja takapakkeja tulee, suhtauduthan itseesi ja koiraasi lempeästi silloinkin!

.

LÄHTEET:

https://www.terve.fi/artikkelit/anna-koiran-olla-koira-nain-opit-elaintietoisuutta 30.11.2018)

https://www.duodecimlehti.fi/lehti/1997/14/duo70318 30.11.2018